Venehjärven nähtävyyksiä
Tšasounan männikkö
Tšasounan männikkö, jonne 2000-luvun taitteessa rakennettiin uudelleen entisennäköinen tšasouna. Siitä oli säilynyt Samuli Paulaharjun valokuva. I. K. Inhan kuvassa tsasouna näkyy osittain. Näiden valokuvien perusteella Vienan runokylät -projekti teetti tsasounan piirustukset. Rakentaminen alkoi syksyllä 1997 ja tsasouna valmistui syksyllä 2004. Tšasounan männikössä vietettiin 1920-luvulle asti Pohrottšana ( 27.8. ) perinteisiä pokkouhrijuhlia, joissa pässejä uhrattiin tšasounan portailla. Liha keitettiin padoissa ja vain miehet saivat syödä sitä. Pokkouhrijuhlia alettiin viettää uudestaan vuodesta 1992 alkaen.
Vihtooran talo
Vihtooran talo täytti syksyllä 1994 sata vuotta. Siitä, sen rakentajasta ja hänen perheestään Inha otti valokuvia Venehjärvessä käydessään. K. F. Karjalainen erehtyi luulemaan Vihtooraa ennen löytämättömäksi suurlaulajaksi, mutta todellisuudessa tämä esitti kerääjälle aidon kansanrunouden sijasta Kalevalan säkeitä. Luku- ja kirjoitustaidoton mies oli kuullut Kalevalaa luettavan kauppamatkoillaan Suomessa ja hän oli painanut kuullun muistiinsa.
Hökkälän talo
Venehjärven vanhimman talon rakensi Hökkä-Petri vuonna 1813. Tässä talossa I. K. Inha ja K. F. Karjalainen yöpyivät Venehjärven vierailullaan. Silloin kylän vauraimmaksi mainittua taloa isännöi Hökkä-Iivana, jota Inha valokuvatekstissään erheellisesti nimittää Petriksi. Ensi kertaa taloon saapuessaan Inha ja Karjalainen ihmettelivät, kun isäntä katosi kesken illan. Aamulla selvisi, että tämä oli yön selässä soutanut 15 virstan matkan Vuokkiniemeen ja takaisin noutaakseen sieltä teetä ja sokeria vieraita varten. Koko kylä oli niin köyhä, ettei kellään ollut tällaisia herkkuja varastossaan. Myös Ilmari Kianto on Vienan matkallaan yöpynyt Hökkälässä Iivanan vieraana.
Kalmisniemi
Venehjärven kalmismaa on Vienan vaikuttavimpia, vaikka se 1960- ja 1970 -luvuilla on joutunut tihutöiden kohteeksi, kun kylään niittomiehiksi määrätyt kemiläiset tehtaantyöntekijät ryöväsivät kalmiston ikonit ja repivät ristejä ja kropnitsoita polttopuikseen. Kylä oli tuolloin autiona, mutta heinät korjattiin talteen Vuokkiniemen sovhoosin karjaa varten.
