Vietnam ja eepokset
Eepokset ovat kiehtova ilmiö niin kansanperinteessä kuin kirjallisuudessakin. Suulliset eepokset ovat kantaneet kansojen myyttistä muinaisuutta satoja, jopa tuhansia vuosia.
Monissa kulttuureissa eepokset ovat antaneet kansoille ja kansanryhmille vahvan identiteetin, joiden pohjalta on syntynyt korkeatasoista taidetta musiikissa, kuvataiteissa, näyttämötaiteessa ja muilla taiteenaloilla. Kirjalliseen muotoon muokatut eepokset ovat yhdistäneet heimoja kansoiksi ja olleet jopa merkittävinä osatekijöinä kansallisvaltioiden synnyssä.
Pitkään eepoksia on katsottu olevan kahta lajia: suulliset, lauletut eepokset ja kirjalliset eepokset. Kansainvälisessä vertailevassa eepostutkimuksessa on kuitenkin ryhtynyt käyttämään uutta, kolmatta kategoriaa: perinne-eepokset.
Suullisia eepoksia esiintyy vielä ainakin Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. Kirjallisia eepoksia edustavat esim. Vergiliuksen Aeneis ja John Miltonin Kadotettu paratiisi. Perinne-eepoksiin taas luetaan mm. sumerien Gilgameš, kreikkalaisten Ilias ja Odysseia, islantilaisten Edda ja intialaisten Mahābhārata sekä suomalaisten ja karjalaisten Kalevala.
Perinne-eepoksiin kuuluu myös tuore vietnamilainen eepos Monin ja Manin lapset. Ei ole sattumaa, että se ja Kalevala ovat samassa ryhmässä. Vietnamin eepoksen tekijä Bui Viet Hoa on kääntänyt Kalevalan vietnamiksi ja sen työn ohessa perehtynyt tarkoin siihen prosessiin ja niihin metodeihin, joiden perusteella Elias Lönnrot loi maailmankirjallisuuden klassikoksi kohonneen Kalevalan yli puolitoista vuosisataa sitten.
Bui Viet Hoa opiskeli 1980-luvulla Budapestin Yliopistossa Unkarin kirjallisuutta ja sivuaineena suomen kieltä. Vanhan Kalevalan juhlavuonna 1985 Unkarissa Kalevala oli monella tavoin esillä. Hän kiinnostui siitä niin paljon, että päätti lähteä tutustumaan Suomeen. Kesällä 1986 hän tuli Suomeen, jolloin hän vieraili myös Kuhmossa ja sai innostuksen kääntää Kalevalan vietnamiksi. Vuonna 1994 valmistui Kalevalan vietnaminnos. Se valittiin maassaan vuoden parhaaksi käännöskirjaksi. Muutama vuosi myöhemmin Bui Viet Hoa teki vielä lapsille tarkoitetun vietnamilaisen Kalevalan.
Vietnamin kansojen kansanrunous
Viet-muong kieliryhmään kuuluvalla muong-kansalla sekä Austro-thai -kieliryhmään kuuluvalla Thai-kansalla on mo -epiikka, Mon-khmer -kieliryhmän mnong-kansalla on ot nrong -epiikka, Mon-khmer -kieliryhmän bahna-kansalla on h’mon -epiikka, Austronesialaisen kieliryhmän rhadeilla on khan -epiikka ja Austronesialaisen kieliryhmän jarailla on hri -epiikka. Myös raglai- ja x’dang -kansoilla on rikas kertomarunous. Suurimmalla kansalla, vieteillä (n. 75 milj.), ei ole eeposta. Ennen Monin ja Manin lapset ilmestymistä Vietnamissa ei ole ollut koko maan kansojen yhteistä eeposta.
Vienamin eepoksen luominen
2000-luvun alussa ruvettiin toteuttamaan Vietnamin eepos -hanke, josta vastasi Jumineko ja jonka tavoitteeksi asetettiin Kalevalan antaman esimerkin nojalla ja sen syntymäprosessin metodeja käyttäen luoda vietnamilaisten itsensä toimesta vähemmistökansojen pienoiseeposten ja vielä elävän kansanrunouden pohjalta Vietnamin suullisen perinteen yhdistävä eepos.
Eepoksen luojana toimi tutkija Bui Viet Hoa. Kielen ja nimistön asiantuntijana oli Ph.D. Vo Xuan Que. Eepoksen kuvitti taiteilija Dang Thu Huong. Suomalaisina eeposasiantuntijoina hankkeessa olivat Suomen kansanrunousarkiston pitkäaikaisena johtajana toiminut professori Pekka Laaksonen ja Juminkeko-säätiön puheenjohtaja, kirjailija Markku Nieminen. Tekijä sai konsultointiapua myös Kalevalaseurasta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta sekä Kalevala-instituutista.
Eepos julkaistiin vuonna 2008 Hanoissa Vietnamissa.
Bui Viet Hoan laatima Monin ja Manin lapset pohjautuu Vietnamin eri kansoilta kerättyihin pienoiseepoksiin, elävään kansanrunouteen ja muuhun perinneaineistoon. Vietnamin vähemmistökansojen pienoiseepoksia on kerätty 1930-luvulta lähtien jatkuvasti ja käännetty vietnamin kielelle. Tähän mennessä on julkaistu n. 100 eeposta. Ne ovat olleet tärkeää lähdeaineistoa Monin ja Manin lapsia tehtäessä. Erittäin arvokasta uutta materiaalia saatiin vuonna 2004 toteutetulla keräysmatkalla. Sen suorittivat Bui Viet Hoa ja Vo Xuan Que.
Eepos sisältää mytologisen osan, jossa kerrotaan maailman ja Vietnamille tärkeiden asioiden, kuten riisin ja puhvelin, synnystä. Eepoksen toinen osa on luonteeltaan sankarieepos, jossa seurataan myyttisten esivanhempien jälkeläisten seikkailuja ja sitä kuinka heidän joukostaan nousseet sankarit monien eri vaiheiden ja ihmesoittimen avulla kukistavat maata uhkaavan vihollisen ja perustavat yhtenäisen valtion.
Vietnamin eepos synnytti suurta kansainvälistä kiinnostusta jo ennen valmistumistaan. Sitä esiteltiin kansainvälisessä eeposseminaarissa Suomessa helmikuussa 2008 ja lokakuussa 2008 Vietnamissa pidetyssä eeposkonferenssissa.
Kun Suomen presidentti Tarja Halonen vieraili Vietnamissa vuoden 2008 helmikuussa, hän otti valtiovierailun juhlapuheessaan esille Vietnamin eepos -hankkeen esimerkkinä merkittävästä kansainvälisestä yhteistyöstä, jolla tehdään tunnetuksi kummankin maan parasta osaamista.
Suomen ja Vietnamin yhteistyön tuloksena syntynyt Monin ja Manin lapset julkistettiin Suomen Hanoin Suurlähetystön residenssissä marraskuun 25. päivänä 2008. Edellisenä päivänä kirjan ensimmäinen kappale luovutettiin Vietnamin kulttuuriministeri Hoang Tuan Anhille.
Vietnamin eepos sai erinomaisen vastaanoton. Julkistamistilaisuudessa oli yli 40 median edustajaa ja suuri joukko Vietnamin sivistyneistöä. Edustettuina olivat mm. maan kulttuuriministeriö, ulkoministeriö, paikallinen UNESCO-edustaja, Vietnamin kirjailijaliitto, Vietnamin kirjallisuudentutkimuslaitos, Vietnamin perinteentutkimuslaitos, Vietnamin folkloreseura ja Vietnamin taiteilijaliitto.
