Viime sunnuntai-iltapäivänä läksin Polvilasta aikoen koko vuoden olla kotoa poissa. Hinc illæ lacrimæ vanhemmille. Seurassani olivat Turunkorvaan asti maisteri Ståhlberg ja sihteeri Elfving. He seurasivat minua vielä ¼ peninkulman matkan Tahkosaareen, missä erosimme toisistamme. Tultiin sieltä ½ peninkulman päähän Muurahaissaareen, vähäiseen korkeaan, ahontapaiseen Nuasselän saareen. Sinne noustiin ja syötiin puolukoita, joista tänä syksynä on ollut puute vallan vastoin yleistä luuloa, että hyvää vuotta seuraa runsas marjansaanti.
Muurahaissaaren sanottiin muinoin olleen hautausmaana; siitä näkyi vielä muutamia merkkejä. „Ettekös pelkää kalman tarttuvan?" kysyi toinen kyytimiehistä, kun mielihalulla söin puolukoita. Siitä huolimatta hän noudatti esimerkkiäni syöden itsekkin. Monessa paikoin saarta oli jälkiä kaivamisista, jotka olivat aiheutuneet tarusta, että sinne oli kätketty aarteita. Siitä Kärnälään. „Matkustatteko nyt Helsinkiin?" „Se on aikomukseni." „Olkaa siis niin hyvä ja kuulustakaa niitä rahoja, joita olemme tahtoneet lainata pankista ja kysykää, miksi ne eivät tule. Olemme jo tähän hommaan käyttäneet lähes 70 ruplaa, emmekä vielä ole mitään saaneet." Heidän matkansa Kajaaniin ja ajanhukkansa varmaankin maksavat toiset 70 ruplaa. Sieltä 1¾ peninkulmaa Juurikkalahteen, missä oltiin yötä. Sieltä Saviahoon 1½ peninkulmaa ja edelleen lyhyt peninkulma Maanselkään. Tämä kylä on osaksi Sotkamoa, osaksi, ja suuremmaksi osaksi Nurmeksen pitäjää. Edelleen Rumolampeen peninkulma ja sieltä Haapajärvelle 2 peninkulmaa. Vasta Rumolammessa voitiin saada istuimella varustetut rattaat, siihen asti oltiin oltu ilman. Sillä kuvernörin käskyä, että kestikievarien sakon uhalla piti hankkia itselleen istuimella varustetut rattaat, ei vielä oltu ehditty noudattaa. Nurmeksen puolelle Kajaanista tullen pian huomaa, mitä etu on maanjaosta, eikä malta olla toivomatta, että Kajaaninläänissäkin isojako pian pantaisiin toimeen.
Vallan toisin oli tien laita. Nurmeksen rajapyykille saakka se oli hyvää, tosin virstapatsaita vailla, siitä alkaen huonoa, vaikka oli virstapatsaat, jopa kaksinkertaisetkin, joista toinen oli kumossa maassa, toinen osaksi kumossa, osaksi pystyssä. „Kuka on laitattanut nämä?" „Täällä oli nimismies, joka ensin laitatti kumossa olevat, seuraavana vuonna toiset ja olisi kaiketi kolmantena vuotena laitattanut kolmannet, mutta ei ehtinyt, sillä hän itse siirrettiin täältä pois." - Kaikki tämä tapahtuu talonpojan kustannuksella, ja usein hänet pannaan ryöstön alaiseksi. Mutta syy ei ollut nimismiehen.
Haapajärveltä Jokikylään 1½ peninkulmaa. Kuljetettiin Karhunpään kylän ohi, jonka seudut ovat kauniimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen. Puolen neljännespeninkulman päässä Jokikylästä on Kuokkaisten koski. Siihen asti on karjalainen sahajärjestelmä levinnyt. Laudat viedään Lappeenrantaan ja Viipuriin. Sahan ympärille pian kohoaa pieni kauppala. Niistä on monenlaista hyötyä maalle. Ne antavat vauhtia metsänhoidolle ja maanviljelykselle sekä muulle yritteliäisyydelle. Sitä vastoin Pohjanmaan tervanvalmistus on todellinen maan syöpä. Se tekee kerrassaan lopun metsistä, ehkäisee maanviljelystä ja karjanhoitoa, ylläpitää rahvaan laiskuutta ja pidättää sitä kaikenlaisesta muusta teollisuuden harjoittamisesta. Päähäni on pälkähtänyt se ajatus, että sama tervanvalmistus, jota pohjalaiset merikaupungit nykyään niin innokkaasti rahvaalle saarnaavat ja jota kaikilla mahdollisilla keinoilla ylläpidetään, kerran on tuottava niille perikadon. Ja siinä piilee rangaistus yksipuolisuudesta, rangaistus, joka Raamatun mukaan vasta esiintyy kolmannessa ja neljännessä polvessa. Omanvoiton pyynti sokaisee heidät niin, etteivät ajattele lähintä päivää. Nyt jo on melkein kaikki muu kauppa, voi-, liha- y. m. kauppa ruvennut kulkemaan itäiseen suuntaan, kun sitä lyhyt aika sitten vielä harjoitettiin pohjalaisissa merikaupungeissa. Ja jos asettuu maan kannalle, ei voi paheksua sitä, ettei maakauppaa koskevia asetuksia tarkemmin noudateta.
25:ntenä p:nä Nurmeksesta Juukaan; 26:ntena p:nä Juuasta Pielisjärvelle, Rompalan kestikievariin.
