Historia
Kuhmoon perustettiin vuonna 1985 kulttuurilaitos tekemään tunnetuksi Kalevalaa ja Neuvosto-Karjalan kansallisia kulttuureja Suomessa. Toiminnan laajentuessa tarvittiin uusi toimitila. Sen nimeksi tuli Juminkeko.
Juminkeko on valtion pysyvä muistomerkki Uuden Kalevalan 150-juhlavuodelle 1999, mutta toiminta alkoi jo Vanhan Kalevalan 150-juhlavuonna 1985, jolloin Kuhmoon perustettiin Juminkeon edeltäjä Kuhmon Kulttuurikornitsa.
Sen tehtävänä oli vaalia Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä ja esitellä suomalaisille karjalaista kulttuuria. Toiminta oli heti alkaessaan valtakunnallista ja kansainvälistä, mutta Juminkeon myötä se on huomattavasti laajentunut.
Kuhmon Kulttuurikornitsa toimi aluksi osana ystävyysseuratoimintaa, mutta itsenäistyi vuonna 1990 ja sai seuraavana vuonna taustakseen säätiön ja sen kautta pysyvän valtionavun silloiselta Opetusministeriöltä.
Säätiön hallitukseen kutsuttiin paras mahdollinen Karjalan ja Kalevalan asiantuntemus. Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat professori, myöhempi akateemikko Pertti Virtaranta, Kansanrunousarkiston johtaja ja Kalevalaseuran puheenjohtaja Pekka Laaksonen, maaherra Ahti Pekkala, elokuvaohjaaja Lasse Naukkarinen, Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtaja Pentti Keynäs. Säätiön perustamisesta alkaen vuoteen 2022 puheenjohtajana toimi kirjailija Markku Nieminen.
Kulttuurivaihto aluksi Karjalan ASNT:n ja sittemmin Karjalan tasavallan kanssa kuului Kuhmon Kulttuurikornitsan toimintaan alusta alkaen.
Jo 1980-luvulla se järjesti lukuisia kirjailija-, taiteilija-, teatteri- ja orkesterikiertueita molemmissa maissa ja solmi kiinteät yhteistyösuhteet Karjalan kulttuuriviranomaisiin, taiteenalojen liittoihin sekä kulttuurijärjestöihin.
Jo 1990-luvun alussa ryhdyttiin toimiin asianmukaisten toimitilojen hankkimiseksi säätiölle. Vuosien ponnistelujen jälkeen Juminkeko saatiin toteutetuksi valtionhankkeena Uuden Kalevalan juhlavuonna 1999.
Alusta alkaen säätiö oli valinnut suunnittelijoiksi kansainvälisesti tunnetut suomalaiset arkkitehdit Mikko Heikkisen ja Markku Komosen. Vuoden 2000 alussa Juminkeon ylläpitäjä, Kuhmon Kulttuurikornitsa-säätiö muutti nimensä Juminkeko-säätiöksi.
Hankkeet olivat olennainen osa säätiön toimintaa jo 1980-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen taitteessa säätiö otti haasteekseen muiden tehtäviensä ohella Vienan runokylien kulttuurin pelastustyön ja perusti 30-vuotisen elvytyshankkeen. Sitä toteutettiin monien eri projektien kautta. Rahoitusta saatiin lähialueyhteistyövaroista useilta Suomen ministeriöiltä, suomalaisilta ja ulkomaisilta kulttuurisäätiöiltä ja -rahastoilta sekä myöhemmässä vaiheessa myös Euroopan Unionilta. Hanke hyväksyttiin vuonna 1993 UNESCO:n Kulttuurikehityksen Vuosikymmen -ohjelman tapahtumaksi. Säätiön toiminta myös tuotti vienalaisille kylille kulttuuriperinteen säilyttämisestä Europa Nostra -palkintoja.
Runolaulun ja muun arkaaisen musiikin esille nostamiseksi Juminkeko perusti etnomusiikin festivaalin Sommelon vuonna 2005 sekä Runolaulu-Akatemian 2010.
Muutamassa vuodessa lontoolainen alan johtava lehti Songlines listasi Kainuussa ja Vienan Karjalassa toteutettavan Sommelon 25 merkittävimmän maailmanmusiikin festivaalin joukkoon. Runolaulu-Akatemia puolestaan on luonut laajan kansainvälisen kansanmusiikin tutkimuslaitosten verkoston. Nämä molemmat Juminkeon toiminnan tuotokset on sittemmin omille jaloille noustuaan itsenäistyneet, mutta yhteistyö niiden kanssa jatkuu.
