Rimmin kylä
Suomen vienalaiskylä Rimpi sijaitsee 45 kilometrissä Kuhmosta Kostamukseen
Venäjän rajan läheisyydessä.
Perimätiedon mukaan Rimmin kylän synty ajoittuu 1800-luvun puolenvälin tienoille. Kylän alkuasukas oli Eljas Ahtonen, joka paremmin tunnetaan nimellä Rimmin Uljaska. Hän on tullut kuuluisaksi oltuaan Gallen-Kallelalla Väinämöisen mallina tämän maalatessa Aino-triptyykkiään.
Rimmin kylä liittyy siis samalla tavalla karelianismin syntyyn kuin Akonlahtikin.
Rimpi on ollut portti Vienaan Kuhmon kautta Vienaan matkaaville runonkerääjille ja kareliaaneille. Rimmin kävijöitä ovat ainakin Juvelius, Meriläinen, Pääkkönen, Niemi ja Ohrt sekä myöhemmin Paulaharju, joka otti silloin klassiseksi kohonneen kuvan Uljaskasta.
Gallen-Kallela ja Sparre tekivät kyläläisistä piirroksia ja luonnoksia, joita he ovat julkaisseet teoksissaan. Sparren toisella matkalla myös Wikström liittyi Rimmin kävijöihin. Pari vuotta myöhemmin (1894) Blomstedt ja Sucksdorff aloittivat Karjalan matkansa Rimmistä.
Juortaneelta vähän matkan päässä on ensimmäinen kreikanuskoinen Rimmin talo, vielä sijaiten Suomen puolella, mutta vallan lähellä rajaa. Tässä tapaamme rakennustutkimuksellemme mitä merkillisimmän talon. Sillä se on ikäänkuin välittäjänä ja ylimenon siltana suomalaisen ja Venäjänkarjalaisen rakennustavan välillä. Asuinrakennus on aivan venäjänkarjalaisen mallin yksinkertaisimman tyypin mukainen, mutta hyvin siististi salvettu (Katso pohjapiirrosta edempänä). "Pertissä", tuvassa, on nykyään uloslämpiävä takkauuni, mutta ennen on siinä ollut sisäänlämpiävä kiuvasuuni. Siinä on muuten 3 ikkunaa päädyn puolella, toisessa sivuseinässä 2 ja uunien vieressä seinässä 1 ikkuna. "Karsinan" olemassa oloa en tullut tarkanneeksi, mutta muistelen ikkunain olleen matalalla. Aitta sijaitsi oikealla puolella pirtin vieressä olevaa "sintsiä". Tanhuat oli suoraan pirtin eteisen oven edessä, vähän matkan päässä siitä; "leävä" sen vasemmassa laidassa. Muita rakennuksia ei ollut olemassa. Tässäpä siis karjalaisen talomuodon primitiivinen perustyyppi, ennen rakennusten yhdistymistä!
Valitettavasti "edempänä" luvattua pohjapiirrosta kirjassa ei ole - eikä sitä ole löytynyt muualtakaan, joten Rimmin talon koko ja muoto jäävät vain sen nähneiltä saadun kuvauksen varaan. Tämän talonhan suomalaiset polttivat talvisodan sytyttyä, kuten myöskin kylän toisen, Huoseisvaaran talon, jonka Blomstedt ja Sucksdorff kertovat olleen täydellisesti vienanperinteen mukaisesti rakennetun.
Kylä nousi uudelleen sodan jälkeen, mutta viranomaiset eivät sallineet taloja rakennettavan vienalaiseen tyyliin. 1980-luvun alkupuolella ympärivuotinen elämä kylässä sammui. Vuonna 1991 sinne ilmestyi uudelleen jatkuva savu.
Kuten edellä on jo mainittu, ennen rajan sulkeutumista Rimmin kylä oli tiiviissä kosketuksessa Akonlahden kyliin. Rimmin miehet hakivat nuorikoitaan Akonlahdesta, ja sieltä tultiin kosimaan rajan tälle puolen. Kun yhteydet katkaistiin, lisääntyi kanssakäynti Hietajärven ja Kuivajärven asukkaiden kanssa. Karjalaisille kulttuuripiirien raja on ollut tärkeämpi kuin valtakunnan raja, joka keinotekoisesti on eristänyt heimolaiset toisistaan. Jos valtionraja olisi vapaasti ylitettävissä eikä Akonlahden kylää olisi likvidoitu, on selvää että siinä tapauksessa Rimmin kyläkään ei olisi välillä sammunut.
Rimmin talot
Ala-Rimpi ja Ylä-Rimpi sijaitsevat Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen mallin Eljas Ahtosen eli Rimmin Uljaskan entisessä pihapiirissä. Uljaskan karjalaistyylisen talon suomalaiset sotilaat polttivat talvisodan aikana, kun kylä tyhjennettiin asukkaista. Sodan jälkeen asukkaita kiellettiin rakentamasta vienalaiseen tyyliin.
Lapinsärkän kalmismaa
Ennen rajan sulkeutumista 20-luvulla Rimmin kyläläiset haudattiin Akonlahteen. Kun tämä ei ollut enää mahdollista, kylään perustettiin oma ortodoksinen kalmismaa.
Kultakaivo eli Kultalähde
Jo 1789 ilmestyneessä Christfrid Gananderin "Mythologia Fennica" -teoksessa on maininta "Kulda-kaiwosta", josta lähtevät vedet sekä Pohjanlahteen että Vienanmereen. Lähteen pohjalla on useita vedenalaisia "suihkulähteitä", jotka liikuttavat pohjahiekkaa.
Rimmin kylässä eläneen perimätiedon mukaan se, joka syö lähteestä löytyvän sammakon, saa sieltä kulta-aarteen.
Kultalähde sijaitsee rajavyöhykkeellä. Sinne pääsemiseksi tarvitaan rajavartiostosta lupa. Matkoja Kultalähteelle järjestää Vienan Portti.
Vesimylly
Kultalähteestä alkunsa saavan joen varrella on entisöity vesimylly.
Juortanan talo
Ote Lönnrotin neljännen keruumatkan matkakertomuksesta: "Juortanalla aion lopettaa tämän matkakertomuksen, ja minulla on siihen mitä suurempi syy, kun sinne saavuttuani saappaani oli vallan anturatta."
Kun ei voine Vorna nousta,
Peästä Pällin korvan peälle,
Polvusilleen nousemata,
- Sata sauvointa katoi (katkesi),
Kolme neljä korpikuusta -
Niin ei pojat puoletkana,
Kolmannetkana urohot
Voi eneä peästä.
- - - - -
Ei ole Hailuonluotoa myöten eneä
yhtään
Akan lasta laulajoa,
Kukkoa kurahtavoa,
heän on tappanna kaikki.
Laulaja: Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska
Kerääjä: Engelberg
1908
Lähde: SKVR/SKS
