Kajanista 29 p. Maalisk.
1833
R.W.
Markkinoista ei minulla ollut suurta iloa, vaikka minä niitä toivoin
saadakseni kirjoittaa runoja Archangelin miehiltä. Tultuani sairaaksi
jo viikko ennen markkinoita, makasin minä silloin vuoteessa pian
tunnotoinna, enkä kyennyt mihinkään. Nyt olen minä tervehtymään
päin pidettyä tautia 5 viikon ajan. Muutoin oli täällä paljon Archangelin
miehiä markkinoilla ja muutamien runoniekkain nimet olin jo ennen
saanut tietä heidän täällä kulkevilta maanmiehiltänsä.
Kuin vaan olisi aikaa, kyllä täällä Suomen kielen puolesta olisi
paljon tehtävätä. Venäläisiä, jolla nimellä täällä kuttumme Suomalaisia
rajan takaa, kulkee yhä lakkaamata. Niiltä saisi hyvästi selityksiä
oudoista suomalaisista sanoista, joita runoissa löydämme; jota työtä
usein on ollut mielessäni koettaa. Itsestänsä on Kajanin Läänissä
selvempi Suomen puhe, kuin tiettyäni missään muussa paikassa koko
Suomen maassa. Rahvas ei kerro Savon tavalla äänettömiä puustavia,
että sanoisivat tulloo, männöö, rekkeen, vaan
sanovat aina kohdallansa tulee, menee, rekeen.
Samalla tavalla myös tule, mene, pane, ole,
olisi, eikä tuu, maa, paa, oo, oisi,
j.n.e. Ruottalaisia sanoja kuullaan harvassa, eikä sinne päinkään,
kuin Oulun Suomessa. Täällä puhutaan pian yhtä selvästi kieltämme,
kuin Dohtori vainaja Frosterus kirjoittaa sitä Huvituksessansa Luomisen
Töistä ja Runoissansa.
Miksikä näyttää Sanan Saattaja Wiipurista sinusta. Luulisinpa sen
käyvän Oulun Wiikko Sanomien verralle, ja jos ei kävisikkaan, niin
on se kuitenki kymmeniä kertoja etuisampi Turun W.S. viimeisinä
vuosina. Minusta on se pahoin Oulun W. Sanomien kirjoittajilta,
että he usein täyttävät lehtinsä pelkillä tarinoilla ja että he
ovat epävakaiset Suomen kirjoituksessa. Toisinaan luemme aviiseissansa
muuttauda, toise muuttauta, ja vielä toiste muuttauva
jotka minusta ei yksikään ole oikein kirjoitettu. Niin on myös se
vaivainen d hirmuisessa armonalaisuudessa. Välistä heitetään se,
välistä päästetään toisten puustavien seuraan. Parahaksi olen minä
päättänyt, että d pidetään kirjoissamme ja pyysin usein Appelgreniäkin
Oulussa aina kirjoittamaan sillä lailla, mutta hänellä ovat omat
päätöksensä.
Nyt toisista asioista: Kuin arvattavasti muistat, olet sinä velkani
takauksessa Bankissa. Tänä päivänä lähetän minä Räkninkiä Lääkärin
Pää Hallitukselta tutkittavaksi. Saatuani ne maksetuksi makson
niistä lähetän minä kohta 5:nnen osan velastani ja [paperi rikki]
jotka yhteen laskettua tekevät 272 Ruplaa, toivoin [paperi rikki]
että sinä vielä tulevan vuoden kirjoitat nimesi takaukseksi. Toivonpa
vuoden päästä saavani koko velan maksetuksi. Toisten takausmiesten
tygö olen minä myös kirjoittanut. Kuin tapaat Ilmonin, niin muistuta
häntä, että hän kiirehtäisi Räkninkieni kanssa, jotta saisin rahat
oikialla ajalla Bankkiin. Sano myös tervehyksiä hänelle, Appelgrenille
ja muille. Framhärdar din Bror och ödmj. tjenare
|